Niin se aika vain rientännee...
...ihan syksyistä säätä ihastellen!
Tämä viikko on räväytetty oikein kunnolla käyntiin, kun kello huuteli maanantai aamulla jo 5:40 ja siinä ylös könytessä alkaa kahta poikaa herätteleen myös ylös... no maanantai kyllä hyvin alkoi et ei sen puoleen molemmat pojatkin reippaina nousivat ja pukeutuivat aamu lähtöön, mutta äitilläpä se haipakkaa piisasisikin sitten sen jälkeen, kun sai poikaset päiväkotiin ja eskariin vietyä.
Työrintamalle mars ja aikamoista vauhtia olikin koko päivä, kun koko ajan tuli uutta ja uutta asiaa esille, unohtamatta tietenkään uusia työkavereita ja koetappa siinä sitten muistaa nimiäkin... huh huh... työpäivän piti kestää klo.15 mutta eipäs pitänytkään maanantain osalta paikkansa, että onneksi tajusi miehelle soitella ettei viitsisi hakea toisen pojan jo eskarista kotio, että kerkee itse hakeä nuorimmaisen... katselinkin päiväkodin pihalla parkissa kelloa että sehän meni melko vimpa timpa aikaan kun 16:55 näytti kelloni ja päiväkoti auki klo.17!
Hyvin menee, mutta menkööt... vai miten se oli?! ;)
Tänään oli kohtuu hyvä päivä, vaikka uutta asiaa tuleekin koko ajan esille, mutta siksihän minä olen että opin uusia asioita ja ennenkuin työhommiin tulee sellainen rutiini niin se vie tottakai jonkin aikaa. Tänään kumminkin saanut ihastella kuinka pihlajissa alkaa olla punaisia marjasia ja koivuissakin on lehden väri muutoksillaan, että keltaisuutta on ja osa lehdistä jo tuon tuulen tuiverruksen mukanakin lentelivät maahan irrotessaan oksan otteesta pienoisesta sellaisesta!
Kutoa taaperrettu täällä ollaan kyllä maar...
Muistat varmaankin tämän:
Tässä tekemässä Oskari pojalle pipoa ja siitähän tuli sitten tämän näköistä:
Hyvin jämäkkä, mutta mukavan tuntoinen ja iso joustava pipo, vaikka lankana käytin ihan 100% villaa, pesuohjeessakin on mainintana että käsin pessä.
No tästä pipon teosta jäi vielä lankaa ja nyt olen vain pojan mielipidettä odottelemassa, että teenkö minä tähän pipoon tupsua yhtä vai teenkö samanlailla kuin kaverini tytön pipoon että siinä on kaksi sellaista pienehköä palloa keikkumassa. Vielä ei poika osannut sanoa mitään koko pipo asiaan, mutta ihmekkös tuo kun mielenkiinnon kohteena olikin tällä kertaa tuon Wii U:n Lego poliisi peli niin ei voinut nyt moneen asiaan keskittyä.
No siinä istuskellessani nappasin toisen keräsen käteen ja pyöröpuikoille luomaan silmukoita niin sainkin jo tämän verran tehtyä...
... Ei kumminkaan ihan valmista mutta hyvä alku toiselle uudelle piposelle kumminkin... Ihanan väristä tämäkin lanka...100% villaa ja käsin pestävää tämäkin... uusi omistajakin on jo katsottu ja tämä tulee vanhimmalle kummityttärelleni, joka täyttää syyskuussa hurjat 8vuotta jo... kuinka tuo aika rientääkin hurjaa vauhtia! Vastahan se neiti oli ihan pieni nyyty mun käsivarsilla, kun täti sai pidellä. Ihan tippa linssiin meinaa tulla, on se sen verran rakas!
No jotta hommat ei tähän lopu niin onhan minulla isostakin projektistakin uutta kuvaa...
...En minä vielä toivoa ole heittänyt etteikö tästä tule itselleni jotain, mutta olen sen verran monesti purkaillut etukappaleen osia ja tuskastellut/ manaillut ääneen miksi eivät voi joskuskaan mennä ongelmitta eteenpäin! Puikoillekin koettanut kuiskata että ei haittaa, jos tekisivät oma toimisesti muutaman rivin joka yö eteenpäin, vaikka itse olisinkin jo sängyn omaa niin ei se haittais jos työ etenisi, mutta EI... ei se etene vaikka kuinka koettais supatella ja tehdä kaikenlaisia taikoja... kai se täytyy ottaa itseä niskasta kiinni viikonloppuna ja alkaa tehdä jotain päätöstä hommalle.
Jotta hommat ei tähän lopu niin pientä väkerrystäkin on tullut tehtyä:
Vanttuli pari on saanut toisensa ja toinen odottaa kaveriansa, mutta vielä eivät parilliset valmiita ennenkuin saavat peukalonsa paikoilleen... Nämä jotka ovat parillisina valmiina menevät kaverini lapselle, jotta kokonainen paketti on yhdessä koossa, kun pipo on jo valmiina ja siitä niin ihastuneena saapahan siihen pipon väriin sointuvat lapasetkin. ;)
Jotta vieläkään ei hommat loppuisi niin...
Olen tälläisen aikasemmin tehnyt, tästä piti tulla Batman villasukat Oskarille, mutta sitten huomasinkin että hitsi... sukan varsi on aikas köykänen ja eihän se antanut jalkaa sujahtaa läpi, joten siitä tulikin sitten pojalle semmoinen käteen tuleva merkki... No tarkoitukseni olisi tehdä vielä tästä samaisesta merkistä hieman erilaisella langalla vain niin uudestaan pojalle sukat että saa pistää syksyllä jalkoihinsa, kun tarve vaatinee... enemmänhän ne on talvella sitten käytössä, kunhan ne nyt ensin saisin sukkapuikoille asti.
NO EIHÄN TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI!!!
Harmikseni yksi bambu sukkapuikoista päätti sitten päksähtää yhtä äkkiä rikki viikonloppuna, kun tuota Oskarin sinisen sävyistä pipoa päättelin vähäisillä silmukka määrillä... (pyörö puikko kun ei meinannut mua alkaa niin otinpa sitten sukkapuikot apuuni)
Mietiskelin vain miten olikaan näin mahdollista käydä että se meni rikki?! Omasta mielestäni en missään vaiheessa työstänyt väkisin silmukoita silmukkaan kavennus vaiheissa... enkä omasta mielestäni missään vaiheessa saanut sitä taittumaankaan... olisikohan nuita puikkoja pitänyt kostutella aikaisemmin? Enpä tiedä, jotain sille kumminkin sattui, kun kerran noin napsahti ihan rikki... hmm... merkillinen tapaus...
LANKAOSTOKSIAKIN ON SATTUNUT KOHILLE JA MUUMIA
Juu tälläistä Red Heart Soft merkkistä luonnon valkoista ostin 5 kerää lankakorista ja pitäisi metsästää oma virkkuukoukkuni nro.5, mutta se onkin eri juttu mistähän sen osaisinkaan penkoa esille... pitäisi varmaan tehdä inventaarioa nuista välineistä. No kumminkin tästä langasta olisi tarkoitus virkata äidilleni sellainen hartiahuivi... vielä on auki että teenkö sitten hapsuja vielä siihen huivin reunaan, mutta suunnitellaan ja ehkäpä sitä jossain vaiheessa alan toteuttelemaan.
No samallapa kauppareissullain mukaani tarttui uusi muumimuki tämä:
MUUMI MUKI: MUUTTO
Mínulla tällä hetkellä oikein silmäteräni ja aina käytössä tulipa sitten mehua tai kahvia/ teetä juotua niin aina tämän mukin nappaan kätösiini.... heh... minkäs tekee kun tykkää muumista!
Mitäkäs muuta... ai niin...
viikonloppuna kun olimme käymässä vanhempieni luona niin äitini kanssa käytiin kaupassa. Mukavaahan se oli ei sinänsä tuli ihan lapsuus mieleen, kun äitin kanssa sai pörrätä kaupassa ristiin rastiin ja silti tuntui että tuleeko koriin mitään... heh... no tällä kertaa sinne kyllä ilmaantui kahvipaketteja ja sitten tätä lankaa:
Novitan Huurre lankaa, josta äiti valitsi tälläisen ruske tumma sävy valkoiseen menevää lanka väriä... Näistä langoista pitäisi tulla sellainen jakku neule ja ette arvaa kuka sen saa myös tehdä?!
*
*
*
No joo osasittepas olla nopeita arvaan... MINÄPÄ SE MINÄ!!
Äidillä oli ohje, mutta hän on kuulemma niin kyllästynyt aikoinaan tekemään mitään suuri töisempiä neuloksia, että hyvä kun lapsen lapsille saa tehtyä sukkia, vanttuita ja pipoja.
Äitini onkin sellainen ollut kyllä jo pitemmän aikaa, et mielellään virkkaisi ... mutta tämän ohjeen, kun oli löytänyt niin siihenhän se olikin ihastunut ja minusta kutoja sille työlle... hmm... pitänee vain nyt perjantaina käydä ohjetta läpi ja pistää työ alulle, että sitäkin tehdä eteenpäin tasaiseen tahtiinsa.
Mitähän minun pitikään muuta kertoa...
...apua, kun nyt tuli ihan snaps! (ajatus lanka meni poikki) mutta
eihän tuo ole ihmekään, jos menee...
... nyt on saatu punaisesta langasta kiinni ja kerrotaanpa
mukavaa asiaa! ;)
SNY SYKSY 2013 - kierros on alkanut!
Sain tänään postia ensimmäisen kontakti oton omalta Sny:ltäni:
Tälläinen itse tehty kortti josta jo pilkistääkin tee pusseja, kun kuvaan...
Hyvää teetä tiedossa viikonlopulle, kun saan istahtaa perjantaina sohvan nurkkaukseeni työpäivän jälkeen, ottaa käsityötä lähelleni... oi oi... olisipa jo perjantai... heh...
KIITOS erittäin paljon SNY:ni ja toivotan sinullekin erittäin aurinkoista ja mukavaa syyspäiviä ja varmasti meillä on edessä mukavakin syksy näin SNY- merkeissä! ;)
Samallapa toivotan Teille muillekin mukavia loppuviikon päiviä ja puikkojen kolinaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti